Astuvan Ukon Regatta 29.5.   Kisassa 1.

Volvo Suursaari Race starttasi perjantaina 11. kesäkuuta Haukilahdesta.  Kisassa keskeytys kuten nonella monella mullakin.  

Imatran Impi 19.6 Imatra .      Kisassa 2. 

Oopperaregatta 3.7   Savonlinna.  Kisassa 2.

Linnasaaripurjehdus 5.7 Rantasalmi.  Kisassa 1.

24 tunnin purjehdus 30 -31.7  Lappeenranta / eteläinen Saimaa.  Kisassa 5.

Joutsenpurjehdus 7.8   Joutseno Kisassa 1.

Ristisaaren Malja  21.8 Puumala   Taitaa jäädä väliin ….

Kisakuulumisia:

Joutsen purjehduksen voitolla Karlo varmisti Saimaan Rankingin 1.tilan .  www.saimaanpursiseurat.fi

 

Joutsenpurjehdus

Purjehduskisa oli toiseksi viimeinen Saimaan Ranking kisa ja siinä oli jo Karlolla mahdollisuus varmistaa kokonaiskisan voitto.  Se myös antoi lisäkipinää kisaan.  Kisassa mukana miehistönä Anu ja Sami.  Rankingissa kakkosena oleva Sigmund X oli myös mukana ja heidän reittivalinnat vaikuttivat myös meidän suunnitelmiin ja tarkoituksena oli pysyä lähettyvillä ja mielellään hyvin lähellä.  Tuuli oli keskimäärin 2-4 m/s välillä ja sehän sopi meille hyvin. Lämmintäkin riitti ja hiki virtasi.  Kisa käynnistyi ison LYS-luokan osalta 10.40.  Vastatuuli lähtö.  Kapeikossa oli aika ahdasta vaikka veneitä ei hirveen paljon ollutkaan.  Alun luovilla meno tuntui taas tahmealta ja tuntui, ettei vauhtia saa mitenkään kelattua ja nousukorkeuskin tuntui olevan pienempi kuin esimerkiksi vierellä kiitävillä SSRillä.  Likosenlahden luovin jälkeen oltiin Sigmund X kannassa ja siinä pysyttiinkiin hyvin vaikka tuli oli sen verran sivummalta, että pelkäsin jo että kärkivene karkaa tällä osuudella.  Luovilla Satamosaareen saatiin jälleen Karloon mahtava vauhti ja välillä jopa saavutettiin Jammun venhoa. 

Luovivauhtiin on tullut tehoa lisää liekö syynä maston trimmin muutos, ison purjeen muodon ja fokan muutokset  NorthSailsin pajassa.  Vai onko kipparille tullut pinnassa lisää tarkkuutta.  (Ja toisaalta edellisenä iltana iltauinnilla tehty pohjan osittainen pesu ei ainakaan heikentänyt kulkua).   Tällä kertaa miehistö toimi jälleen hienosti, kuten  muissakin kisoissa. 

Lopun sivutuuliosuudella vaihdettiin  isompi spinnu pois ja sivutuulispinnu tilalle, siinä välissä vielä fokka pieneksi aikaa vetoon. Tässä vaiheessa  niin Anulla ja Samilla näytti hikeä puskevan ihan mukavasti. Jossain välissä Anu kävi vielä pakkaamassa spinnunkin valmiiksi loppumatkan myötäiselle osuudelle.  Että purjehdusko muka pelkkää penkkiurheilua.  Sigmund X ei päässyt karkuun tälläkään osuudella vaikka näytti ja tuntui aika pahalta kun tuuli moinasi etteen ja hiljeni tuntuvasti.  Fokka vauhdilla ylös ja spinnu alas . Hetken odottelun jälkeen puuskia syntyi ja päästiin taas vauhtiin.  Lopun lyhyt spinnuosuus Likosenlahteen meni hyvin.  Maaliin tultiin minuutti Sigmudin jälkeen ja kisan voitto oli mielessä.  SSR:t  tulivat sen verran kaukana takana, että voitto tuli Karlolle ja samalla kruunattiin Saimaan Rankingin voitto kotiin jo ennen viimeistä osakilpailua.  Hieno purjehdus jälleen.    

24-h purjehdus Eteläisellä Saimaalla

Kisa lähti käyntiin Lappeenrannan satamasta perjantaina klo 19.  Mukana tällä kertaa  sukulaisnuorukaisista koostuvalla miehistöllä,   Manu,  Veijo ja Eetu (väsy, serkku ja toisen serkun poika 13v).   Poikien purjehduskokemus on ennen tätä reissua on vielä vaatimaton mutta he ovat innokkaita oppimaan uusia asioita eikä yöpurjehdus pelottanut. 

 Kilpailussa on tarkoitus purjehtia mahdollisimman pitkä matka.  Alkumatka palkollista osuutta pitkin eli Lappeenrannan satamasta  Rastiluodoille Kylläniemen kärkeen laivaväylää pitkin.  Tämän jälkeen reitti on vapaa siten, että Eteläiselle Saimalle on määritelty 18 reittipistettä, joita sitten kierrellään siten että kahden pisteen väli saa purjehtia vain kaksi kertaa – mennen tullen.  Haasteena on purjehtia sellaisia reittejä, että matkan teko on mahdollisimman nopeaa eli käytännössä myötäisiä tuulia ja luovia pitäisi pyrkiä välttämään.

 Satama-alue tuntui ahtaalta vaikka veneitä olikin melko vähän lähdössä kisailemaa tällä kertaa.  Lähtö sujui meiltä melko hyvin ja spinnut nousivat heti lähtömerkin jälkeen.  Vaaratilanteiltakaan ei vältytty sillä sataman suulla on ahdasta ja vielä oman mausteensa antavat risteilylaivat, jotka eivät paljon hiljentele tai suinkaan väistele.   Piiparisen Antin kipparoiman Laylan kanssa mentiin kärkiveneinä koko pakollisen osuuden ajan ja siitä vielä eteenkin päin Munaluodolle.  Tuuli oli hyvä myös yön pimetessä. Kuu valaisi Saimaan pintaa pilvettömältä taivaalta eikä lämpötila laskenut kovin paljon ja t-paidassa tarkeni purjehtimaan pitkälle iltaa.  Alkumatkan purjehduksessa olisi pitänyt nostaa mastoon suurempi spinnu niin ehkä oltaisiin saatu karistettua Layla kannoilta mutta nyt roikuttiin vain heidän perässä ja tuulen kääntyessä enemmän sivulle päästiin muutaman kerran myös ohi.   Miehistö oppi nopeasti manööverit ja spinnun nostot ja laskut sujuivat ilman suurempia kommelluksia.  Eetu  kävi yöllä ottamassa pariin otteeseen pienet unet mutta Manu ja Veijo sinnittelivät valveilla koko kisan ajan. Veijo oppi ajamaan venettä hienosti ja Manu trimmaili isoa aktiivisesti ja totesikin, että kyllä kitaristin sormet saivat tällä reissulla voimaharjoitusta riittävästi. Kitaran kielet ovat kuuleman kovilla kun soittopelin taas nappaa kainaloon. 

Koko kisan ajan oli hyvä tuuli.  Kaks kertaa otettiin isoon ensimmäinen reivi ja viimeiset pari tuntia ajettiin kovemman tuulen fokalla. Tuulta oli kuulemma ollut parhaimmillaan 12 m/s,  mutta varmaan tyypillisin tuulen nopeus oli 6-9 m/s.   Puuskat olivat aika nasakoita ja tuulen suunta pysyi melko vakiona etelän ja lounaan välillä. 

Maaliin Päihänniemen eteläpuolelle ei ennätetty aivan tasan klo 13, parikymmentä minuuttia myöhästyttiin ja siitä oli tullut sakkoja 3,0 mpk.  Koko reissulla purjehdittiin 113,0 mpk.  Sijoitus kisassa oli 5.  Voittajavene Layla purjehti 116,2 mpk ja sai sakkoja 2,8 mpk . He tulivat meitä muutaman minuutin ennen maaliin.   Aika kova temppu pojilta.  Me ei mielestämme ajettu huonosta ja suuria reittivalintamokia ainakaan nopeuden puolesta tullut mutta tuo reilun kolmen mailin ero matkassa aiheutti tulosten julkistamisen jälkeen mietteitä.  Hyvä reissu kokonaisuudessaan ja oli mukava kuulla että miehistöllä oli mieleen painuva reissu.

Meidän ajama reitti pakollisen osuuden jälkeen oli 3-9-10-13-14-15-17-15-16-15-11-10-11-14-10-9-3-8-4-5-4-8-2-1-2-18-M

Linnasaaripurjehdus Rantasalmen Järvisydämmessä

Tämä kisa oli sellainen tapahtuma johon osallistuminen jäi kisaa edeltävän illan päätökseen eikä paineita otettu vaikka olisi jäänyt väliinkin. Mutta aikaisemmin sovittu järjestely, että siskon poika Alpertti tulisi mukaan gastiksi ja Leila lapsenvahdiksi otettiin yhteistuumin käyttöön.  Homma ok ja ilmoittautuminen kisaan.  Samalla oli päätetty, että nyt vedetään kisa ilman suurempia riskejä tai revittelyjä ja mennään rauhassa. Ajetaan kisareitti ympäri ja katellaan mihin se riittää, vähän kuin suomalaiset yleisurheilijat.

Strttipaikalle saavuttiin ja tuulta ei juuri nimeksikään. Aivan lähtöhetkeä ennen tuuli kuitenkin virisi etelästä ja nousi ehkä 3-4 m/s. Sivutuulistartti onnistui alamerkin läheltä ja jälleen vieressä oli Sigmund X. Muut veneet kiepuivat ylämerkillä. Ylämerkki saattoi olla tällä kertaa pikkusen epäedullisempi. Kun useampia veneitä on samassa kasassa, niin siellä syntyi sopivasti peittelyä ja me Sigmundin kanssa päästiin kärkeen. Sigmund edellä ja me heti perässä. Tosin muutaman minuutin purjehduksen jälkeen päästiin ohikin ja pidettiin johtopaikka muutama minuutti ennen kuin Sigmund nosti sivutuulispinnun ja meni ohi. No me nostettiin myös hetken päästä ja päästiin hyvään vauhtiin. Edettiin samaa tahtia Sigmundin kanssa. Donna hiillosti meidän vanavedessä. Muut olivat jäänet meistä jo hyvän matkaa.  Avotuuli menikin leppoisasti aina Haponlahden kanavan suulle. Siellä spinnu alas ja melko tiukka vastanen koko loppumatkan. Edellä tässä vaiheessa oli Sigmud ja Melges 24.  Tällä osuudella Karlo innostu kulkemaan loistavasti. Venevauhti oli hyvä ja kun vielä saatiin Melgesiä pikkuhiljaa kiinni niin se vielä innosti tekemään enemmän töitä. Se työn tekeminen oli sitä että Anu jakso trimmata fokkaa ja hypätä reunalle painoksi (vähäinen mutta kuitenkin) . Sisäskuuttaus eli fokan jaluspistettä vedettiin reilu 10 cm sisäänpäin ja pikkusen enemmän tvistiä takaliesmassa tuntui toimivan hyvin. Myöskin isopurjeen tvistiä ollaan käytetty tänä kesänä enemmän kuin aikaisemmin ja lieneekö sekin vaikuttanut aika hyvään luovivauhtiin.  Iso skutataan suht keskelle ja skuutilla sitten hienosäätö ja pikkusen löysää puuskissa.  Myöskin maston trimmiä on muutettu aikaisemmista kesistä siten että masto nojaa kannen kohdalla huomattavasti tiukemmin kuin aikaisemmin ja mastossa on sen vuoksi kaarevuutta enemmän alaosassa kuin aikaisemmin. Nämä ohjeet on tullut purjeen valmistajalta eli NorhSailsin Niinirannan Antilta.  Etustaagia pitäisi myös kuulemma löysätä kevyen kelin trimmissä.

Tiukassa luovissa ei jääty Sigmudille kuin ehkä hivenen toista minuuttia mutta onneksi ei enempää. Melgesistä päästiin ohi, tosin me ei ajettu pientä pätkää spinnulla kun ei myöskään Sigmud ja siinä Melges sai meidät kiinni. Kipparia meinas käydä harmittamaan tuo  em. osuus mutta onneksi Sigmud t eki saman ratkaisun. Olivat kuulemma jännänneen samaa asiaa.  Loppuluovi oli tuskasta mutta onneksi tuuli kesti hyvänä ja päästiin maaliin ajoissa.  Oli tyytyväinen olo.  Anu ja Albertti tekivät hitosti hommia ja se kannatti.  Voitto kotiin.  Rannassa oli odottamassa Aino ja Leila. Heilläkin oli mennyt päivä mukavasti joten kaikki hyvin.      

Oopperaregatta.

Purjehdittiin hyvässä keskituulessa, tosin pieniä tyyniä jaksoja oli muutamia kertoja. Auriko paistoi silloinkin lämpimästi mutta ei ollut kuitenkaan hirveen kuuma.

Kisa käynnistyi aamupäivällä 11 aikaan.  Saatiin sellainen kohtuullinen startti. Lyhyen vastaisen jälkeen nousivat spinnut vetoon. Heti alussa jäätiin Donnan ja Fan 4 as:n alapuolelle eikä meinattu päästä millään ohi. Hyvän jiipin jälkeen päästiin sitten vapaisiin tuuliin ja oltiinkin kohta purjehduksen kärkiveneenä pitemmän aikaa. Sigmund X saavutti meidät luovilla Lukkarin luodon poijulle mentäessä mutta ei karannut hirveen kauas. Takasin päin tullessa Sigmund nosti spinnun ja niin piti tehdä meidänkin. Aika vastasen tuulen seurauksena pientä sähellystä spinnun alas laskussa. Ero Sigmundiin säilyi kohtuullisena luovittaessa Savonlinnan suuntaan. Tässä vaiheessa arveltiin, että kisa varmaan päätetään kaupungin edustalle samaan paikkaan, jossa lähtölinja oli ja niin kävikin. Sigmud sai kurottua etumatkaan lahden toisen laidan luovilla vaikka luultiinkin välillä, että kohta ollaan sen kannassa. Meille syntyi pläkä veneen ympärille ja kateltiin vaan kauempaa kuin Sigmund eteni hyvää vauhtia kohti nimen kärkeä ja hävisi myös nopeasti sen taakse. Tässä vaiheessa syntyi suurin ero ja se riittikin heille voittoon. Maalissa eroa oli ollut yli 14 minuuttia ja niin Sigmund X vei kisassa voiton ja me oltiin hyvänä kakkosena vaikka se pikkusen ainakin kipparille tuntui tappiona. Meiltä kisa onnistui kuitenkin hyvin ja miehistö toimi ilman moitteen sijaa. Varsinkin spinnujiipit ja spinnun alaslaskut onnistuivat hienosti.  

Uutena gastina oli Tuija,  toista kertaa purjeveneessä. Anun opastuksessa Tuijan käsistä oli apua spinnun laskuissa. Muut gastit olivat Anu, Etti ja Leo.  Tasoitusten jälkeen Sigmut X voitti meitä noin 4 minuuttia ja seuraavana oli First Lady, taisi jäädä meille reilu 20 minuuttia.  Saimaan rankingissa kuitenkin johtopaikka säilyi.

Imatran Impi

Kisa käytiin hyvässä säässä ja tuultakin oli parhaimmillaan kuulema 14 m/s. suurin osa purjehduksesta oli sivutuuli seilausta mutta tuulta sen verran että Karlo sivutuulispinnua ei juurikaan päästy hyödyntämään.  Tällä kertaa veneessä Anu, Manu ja Ilkka. 

Kisan startti meni hyvin ja muutaman minuutin jälkeen pidettiin kärkipaikkaa hallussa. Lähdössä nostettiin spinnu ylös jamenoksi.  Alkumatkasta käytiinmukavaa kisaa X-43 Xian kanssa ja kyllähän tämä piti lopuksi ohi laskea   muttahuvittavinta oli ettäkääntömerkin jälkeen saattiin Karloo sellainen vauhti ettäXiaan piti oikein nostatta jotta eituulen puoleta ohi päästäisiin. No tällaista sattuu joskus. 

Kakkossijalämmitti mukavasti mieltä.  Haapasalon Jorkan Tuulia 1. jaValtosen Tepon Serefiina 3.  Layla 4. joten sivutuulipainotteinen kisa olihyvä SSR tyyppisille pitkille veneille.  Kaikkiaan isossa LYS-luokassa 10 venettä. Saatiin hyvä kisa aikaan.

  

 

 

11.6             Volvo SuursaariRace

Tunnelmia

Volvo SuursaariRace tunnelmat perjantaina oli kostea ja kalseat sillä vettä satoi koko päivän javiileä itäinen tuuli vähän vielä pehmitti lisää koska tiedossa oliluovia ainakin alkumatkasta.  Iltapäivällä ajelin Karlon Haukilahteen ja miehistöä saapui veneelle illan kuluessa.  Miehistönä kisassa olivat Hämäläisen Jussi  Kuopiosta ja lappeenrantalaiset Mikko Huhtanen, Sami Vasara ja Mika ……… . Venettätyhjennettiin ylimääräisestä tavarasta, rikiä tiukattiin jahoidettiin ruokapuoli kuntoon.

Startti – Helsingin kasuuni

Startti oli 20.40 . Linjalle pyrkimässä 20 venettä ja säpinää riitti varsinkin kun pohjoispään linjamerkki oli huomattavasti edullisempi lähteä matkaa. Lähdön jälkeen oltiin kärkikahinassa eli viiden veneen joukossa. Varmaan puolen tunnin luovimisen jälkeen fokka putosi parikymmentä senttiä alas ja todettiin että nostimen pintakuitu oli mennyt poikki ja sen jälkeen lukko ei enää pitänyt. No, purje alas ja uusi nostin paikalleen, matka jatkuu…. Hetken päästä ensimmäinen gasti takakannelle  yööörrrjööö.   Helsingin kasuunille saavuttiin hyvässä sivuvastaisessa tuulessa eikä suuria eroja tullut oikeastaan mihinkään suuntaan. Kasuunilla oli sitten mietinnän paikka – lähteäkö ulos vai kääntyä heti Kasuunilta styyran halssille ja edetä rannikon kautta kohti Kalbodaa. Odotettavissahan oli että tuuli kääntyy etelän kautta kohti länttä.  Käännyttiin rannikon suuntaa ja perustana oliparin tunnetun yli 40 jalkaisen veneen kurssi,  jotka lähtivät heti meidät ohitettuaan siihen suuntaan.  Ajattelin, että nuo molemmat eivät voi olla väärässä. No tämä oli oikea ratkaisu kun jälkeen päin ajattelee.

 Alkoi rassaava sivuvastainen, tuuli sivulta mutta laine edestä. Laine saattoi olla välillä metrin luokkaa mutta tappoi ajoittain vauhdin hyvin tehokkaasti.  Samalla pimeyden laskiessa syntyi tihkusateessa sumua ja näkyvyys oli alle 50 metriä. Veneen pitäminen suunnassa oli vaikeaa koska ei ollut mitään kiintopistettä ja omalta osaltaan myös kompassin valon puuttuminen hankaloitti ajamista.  Lampulla kateltiin kompassia ja mietittiin milloin spinnun nosto on ajankohtainen.  Sivutuulispinnu antoi mukavan vauhdin ja saatiin joitakin sivuvaloja näkyviin. Melkoista ihmetystä herätti veneiden suunnat, joku koukkasi etelään toinen  ajeli koilliseen.  Meillä oli tarkoitus ajaa pienellä banaanilla suoraan Kalbodagrundille. Piti käydä muutama kerta varmistamassa niin gepsiltä  ja karttaohjelmalta, että suunta on oikea. Tuuli oli yöllä ehkä 1-3 m/s  ja kääntyi koko ajan etelään.  Päivän jo hivenen valjetessa vaihdettiin spinnu isompaan ja kippari lähti kuorsaamaan klo 04.00  ja palasi ruotuun 06,15 sillä välin oli tehty yks spinnuvaihto ja ajettu kiinni muutama isompi paatti. 

Kuuden jälkeen meillä oli hyvä kirittäjä.  Ajeltiin lähietäisyydellä fingulf 43:n kanssa. Fingulfia ajoivat ilman suurempaa leikkauskulmaa ja me kun leikkailtiin, niin etenemä oli lähes sama, joskus jätettiin jopa muutama sata metriä.  Luodematalalle saavuttiin klo 9.54 ja kun kuunneltiin ilmoituksia niin eivoitu kuin hymyillä – oltiin samassa ryhmässä yli 40 jalkaisten kanssa. Oman luokan veneitä ilmoittautui vasta kun me oltiin jatkettu purjehdusta Suursaaren suuntaan jo jonkin aikaa. Mieli oli korkealta ja viesti kotoa, että olette puolen tunnin johdossa Luodematalalla, se ilmoistus nosti tunnelmaa mukavasti.  Edelliseltä legiltä opetuksena, että tarkkaa ajoa ja leikkauskulma riittävänä niin homma hoituu. Tuuli oli 3-6 m/s edellisellä pätkällä. 

Kohti Suursaarta

Suursaarta kohti lähdettiin isompien perässä ja niin myös takana tulevat saavuttivat vaikka vauhtia oli  6,5 ja 8 solmun välillä.  Ulkoskuuttaus antoi vauhtia sen verran lisää ettei kaikki ( 41, 40,43, 46 jalkaiset) menneet heittämällä ohi. Jouduttiin jopa vähän nostattelemaan, että uskovat ja menevät alakautta ohi.  Suursaaren itäsivu meni puuskia seuraillessa. Tuuli oli hivenen avoin vastainen  ja puuskat napakoita.  Suunniteltiin jo fokan vaihtoa pienempään mutta ei kuitenkaan sitä tehty. Parivenettä sen teki ja vauhti oli heti parempaa, mm Rytövaaran Dontossa touhuttiin kovasti.

 

Kova tuuli kohtaa Karlon

 Suursaaren eteläisessä kärjessä se sitten tapahtui eli hiton kova puuska tuli jostakin, nostatti vettä merenpinnasta ilmaan ja kaatoi meidät kyljelleen. Ennen kuin saatiin purjeita löysättyä, oltiin menossa saaren kallioita kohti liian hyvää vauhtia. Jussilla  pinnamiehenä ei sillä hetkellä ollut mitään tehtävissä koska peräsin ilmassa ja vene ohjauskyvytön. Vaihdettiin pikaisesti kippari pinnaan ja toiminnan miehet purjeisiin. Sen verran saatiin venettä pystyyn ja vauhtiin, että käännös ulospäin onnistui ja suuri helpotuksen huokaus tuli vaikka tuuli jatkuikin voimakkaana . 

Jälkeen päin kuultiin, että tuulta oli ollut yli 23 m/s  ja aallot kasvoivat lähes viisimetrisiksi. Mutta tästä selvittiin, seuraavana isoon ensimmäinen reivi ja  keulapurjeen vaihto eli myrskyfokka keulalle. Kippari hommiin. Keulassa tietenkin turvavaljaissa, aallokon koko ja jyrkkyys heittelivät venettä aikamoisesti ja kiinnipitäminen keulan liikkuessa alaspäin  oli hankalaa, tuntui että olet ilmassa ja siinä olisi veilä jotain tehtävä, huh. Vettä lentää tietenkin paljon mutta se ei haitannut sen enempää. Purjeen vaihdossa keulapurjeen mukana keulapiikkiin meni varmaan ämpärillinen vettä  mutta se kuului asiaan.  Seuraava ongelma  oli se että kakkosreivin köysi ei ollut paikallaan. Purje alas ja reiviköysi paikalleen, se on helppo juttu mutta aallokko ja viuhuva tuul heiluttaa puomia ja tuuli saa purjeen hakkaamaan niin kovaan, että käsillä on sitä erittäin vaikea pitää kiinni ja pujottaa vielä köysi reivireiästä läpi.

Myrskyfokalla jakakkosreivi isossa jatkettiin matkaa kohti Kotkan majakkaa. Ajaminen ei ollut periaatteessa vaikeaa. Nopeuskin yllättävän hyvä  5,5 ja 6,5 solmun välillä, no välillä tippui isoissa ja terävissä hypyissä alemmaksi mutta keskimäärin ihan ok.  Kotkan majakkaa (Luodematala ) ennen ryhdyin pohtimaan jatkosuunnitelmaa ja realiteettejä. Jatkaako luovien vielä yli 70 mpk vai mitä tehdä. Kysyin miehistöltä, että mitäs olette mieltä jos jätetään homma kesken ja lähdetään suuntaan 54 astetta ja suuntana Kotka! Kukaan ei vastustanut tai ollut ajatusta vastaan ja niin päätettiin.  Päätös sinäänsä oli helppo mutta kuitenkaan edellä olevien veneiden ilmoituksia kun  ei oltu kuultu tai kuunneltu,  joten oltiin siinä mielessä ensimmäinen vene joka tässä kohtaa niin päätti tehdä.  Ilmoitin tai siis yritin ilmoittaa Luodematalan ohittamisajankohdan klo 15.13  mutta siihen en saanut kuittausta ja päätin soittaa kilpailutoimistoon ja ilmoittaa keskeyttämisestä.  Jossain vaiheessa tuli VHF stä ilmoitus että ”emme  saa ilmoituksia vastaan koska jollakin on ilmeisesti tagentti jäänyt jumiin vhfssä”  uutta yritystä myöhemmin en tehnyt, joten se jäi siihen ja suunnistus Kohti Kotkaa oli tärkeämpi juttu.

Savuttiin turvallisesti muutaman tunnin purjehduksen jälkeen Kotkaan. Siellä oli paljon muitakin kisailijoita ja lisää kuului tulevan, kun VHFstä kuunneltiin ilmoituksia.

Päästiin laituriin ja kiinni.  Perästä saapui konerikkoinen Bavaria, joka ajelehti suoraan meidän poijuköytteen, sitten nojasi Karlon kylkeen , joka nojasi edelleen viereiseen veneeseen. Kippari kävi kuumana voin sen kertoa !!!!  Väsymys, adrenaalin ja kisatsempin katoaminen olivat varmaan  edesauttamassa homman etenemistä.  No ei muuta kun ohjat käsiin ja Bavarian kannelle …. ohjeet – poijuköysi vinssille kaks köyttä laiturille ja haka käteen – köysi irti Karlosta – koukitaan haalla köysi jostakin syvyyksistä –vedetään  köysi yläkautta takaisin Karlon keulaknaappiin ja Bavaria 42 laituriin kiinni. 

Se siitä …  paikkoja kuntoon; purjeet  kasaan ….  Samin kanssa pähkäiltiin päivän kulkua  ja todettiin, että oli onni että oli hyvä miehistö, hyvä vene ja pikkasen tuurin tynkääkin. 

Kisa jäi varmasti monen mieleen vaikka jäikin kesken, niin meiltä kuin monelta muultakin.  Vain 18 venettä purjehti maaliin saakka.

Kuvia ei tuollaisesta kisassa tule paljon otettua mutta muutama silloin kun muistaa ja on aikaa muita tehtäviltä.

Huomenna kohti Saimaan kanavaa ja Lappeenrantaan. 

29.6          Astuvan Ukon regatta

takana ja kausi aloitettu mukavasti. Päästiin pokkaamaan 1. sijan palkinto. Mukana miehistössä Anu, Sanna, Manu, Olli, Alpertti ja Jan. Tuulta oli mukavasti  nollasta 10 m/s. Luovia, lenssiä, sadetta ja päivänpaistetta.  Oli mukava purjehtia kun oli käsiä kannella ja “massaa” reunalla.   Huonon lähdän jälkeen kirittiin kärkikahinaan mukaan SigmutX:n kantaan ja siinä pysyttiinkin suht hyvin.  Alimmalla kääntömerkillä meinas kippari pudota spinnun mukana Saimaaseen kun luonto ei antaut periksi laskea skuutista irti. No onneksi kaiteet olivat niin vahvat,  että pitivät miehen mukana kyydissä.  Seuraavilla kerroilla spinnu otettiinkin alas laukaisemalla etukulma irti ja homma toimi hyvin.  Kisan ratkaisu tapahtui Himalansaaren laiturin kohdalla tuulen tyyntyessä.  Karlolla päästii väistelemään aivan tuulettomimmat paikat ja muut jäivät siinä vaiheessa satamertiä eivätkä saaneetkaan kiinni enää ennen maalia.  Jammu kipparoi veneensä kyllä kovaan vauhtiin ja saavutti ennen maalia melkoisesti mutta matka loppui sopivasti jaKarlon gastit saivat tuulettaa maalilinjalla iloisesti.  

 

 

 

 

Karlon kippari kiittää  Skodan maahantuojaa Helkama-Autoasekä paikallista Auto-Sunianeljän vuoden yhteistyöstä.  Skoda Auton mainokset ovat olleet Karlon kyljissä Saimaalla ja Itämerellä, kisoissa ja satamissa.  Nyt kyljet ovat puhtaan siniset ja uutta yhteistyökumppania kenties haetaan syksyn aikana.